maanantaina 23. marraskuuta 2009

Jyväskylän reissu

Käväistiin Jyväskylässä viikonloppuna. Tarkoitus oli lähteä jo perjantaina asuntoautolla ja tulla sunnuntaina kotiin, mutta tulikin työjuttuja, joiden takia lähtö viivästyi. Lähdettiin matkaan lauantai-aamuna ja oltiin hyvissä ajoin perillä, etsimässä eläinkauppaa, josta saisi canidaen grain-free als'ia. Ei löydetty eläinkauppaa ja meidän oli pakko lähteä näyttelypaikalle. Kukka odotteli asuntoautossa ja me käytiin käännähtämässä näyttelyssä. Pihka oli intona, niinkuin aina, ja sai kehässä taas päähänsä että täällä on lattialla herkkuja. Mutta ihan mukavasti meni, vaikka jännitinkin taas kovasti. Tuloksena EH NUK2. Arvostelu löytyy taas Pihkan näyttelyarvostelut-linkin takaa. Vietiin kehän loputtua Pihka autoon ja odottelivat Kukan kanssa kun käytiin ostoksilla. Mukaan lähti ovimatto, kuppi, luita ja lohikäärme Pihkalle.

Käytiin sitten vielä myöhemmin syömässä ja mentiin camping-alueelle yöksi. Sunnuntaina lähdettiin lenkitysten jälkeen aamupalalle ja mentiin vielä uudelleen lenkille, ennen kuin suunnattiin keskustaan ostoksille. Onneksi en löytänyt mitään erikoista ostettavaa :) Lähdettiin iltapäivällä sitten kotia kohti, pimeä tulikin tosi aikaisin. Ei niin kivaa ajella kapeita pilkkopimeitä teitä. Ajeltiin pimeää tietä kahdeksaakymppiä ja yhtäkkiä valokiilassa oli hirvi, ehkäpä viime vuoden vasa, ei ollut täysikokoinen. Toinen juoksi edellä metsään ja toinen seisoi tiellä. Jarruteltiin ja ihmeen hyvin auton vauhti hiljeni, vaikka on tosi iso kokoinen auto. Hirvi säikähti renkaiden vinkunaa ja juoksi toisen perässä metsään. Selvittiin säikähdyksellä ja kyllä ihan kunnolla säikähdettiinkin, läheltä piti. Kupit lensi autossa ja tytöt liukuivat pedissä. Koko sakki säikähti, ei kyllä toista kertaa liikenteeseen noin pimeällä, keskelle ei mitään.

Pihka touhuaa koko ajan lohikäärmeen kanssa, oli ihan huippukiva lelu. Lutku-nalle oli tietenkin Pihkan matkassa mukana, se on unilelu ja lohikäärme on riehumiskaveri. :) Laitan muutaman kuvan vielä loppuun.



perjantaina 30. lokakuuta 2009

Kuvia

Pari kuvaa Seinäjoen näyttelystä. En ottanut kuvia kun ei pokkarin valo riittänyt kunnolla, ja ei päässyt tarpeeksi lähelle.

Pihka nuorten luokan kehässä, Tara juuri tuomarin takana.


Pihka


Capo

Kuvia

Kukka 5-v. päivänä silmät kiiluen

Kukka herkuttelee

Tytöt laiturilla

Pihka kiipeilee

Leikki loppuu

sunnuntaina 25. lokakuuta 2009

Uusi viikko alkamassa

Oltiin viime sunnuntaina kuuntelemassa Tommy Wirénin luentoa koiran oppimisesta. Sai ajattelemaan ja antoi uutta perspektiiviä asioihin. On sitä itselläkin ollut hieman suolat ja sokerit sekaisin, käyttänyt eri koulutustapoja sekaisin. Innostuin myös sitten sen johdosta taas naksuttelusta, harmi että en pienestä heti opettanut asioita naksulla Pihkalle. Se on ihan hämmästyttävää miten nopeasti koira tietää mitä siltä odotetaan, kun käyttää naksua apuna.

Opeteltiin maanantaina Kukan kanssa haukkuminen käskystä ja tiistaina "high five". Ne on vielä siltä osin työn alla, että pitää vahvistaa käskysanaa temppuihin. Kukka yrittää tehdä kaikkea maan ja taivaan väliltä, jotta keksisi tempun, joka johtaa klikkaukseen. Esimerkiksi haukkuminen opeteltiin niin että ensin kriteerinä on suun aukaiseminen, josta naksutetaan JA sen jälkeen palkitaan namulla. Tämän Kukka oppi parin-kolmen toiston jälkeen. Sitten odotin jotain ääntä, tuhinaa tms, josta naksutin ja palkkasin. Lopuksi odotin kokonaista haukkua ja sitten ruvettiin lisäämään käskysanaa mukaan. Tuolla http://www.kumikana.org/koulutus/naksutin.htm on jotain perusteita naksun käytöstä, mikäli kiinnostaa. Googlaamalla löytää aika paljon tietoa myös. Täytyy hakea kirjastosta jotain kirjaa lainalle, luin lainaamani naksutinkoulutuksesta kertovan Pryorin koira ja delfiini-kirjan. Kukalle naksun käyttö sopii todella hyvin, häntä heiluu ja se nauttii siitä kun saa yrittää keksiä itse miten saa naksun pitämään ääntä.

Pihka on ehdollistettu naksulle aikapäiviä sitten, mutta sen kanssa en ole tehnyt temppuja tai muutenkaan mitään liikkeitä naksua apuna käyttäen. Aloitan nyt laatikko-leikistä, että se oppii ehdottamaan asioita ja hoksaa mistä oikeastaan on kyse. Seisomista harjoiteltiin hieman naksun kanssa viikolla. Itse kannattaa kyllä opetella juuri oikea-aikainen naksautus, ennen kuin aloittelee koiran kanssa :)

Viikolla käytiin metsässä, Kukan 5-v. synttärinä. Tytöt saivat synttärikakutkin syötyä ja hyvää oli. Torstaina käytiin koko sakki tokon vapaissa harkoissa seuran kasvihuoneella. Tosi kiva iso halli, toisessa päässä treenasi agi-porukka ja toisessa me vapaavuorolaiset. Meitä oli neljä koirakkoa paikalla ja harjoiteltiin peruskäskyjä kunkin tarpeen mukaan. Lopussa harjoiteltiin vielä vähän näyttelyihin. Tytöt olivat ihmeissään kun ekaa kertaa uudella harjoitushallilla. Mutta kivaa oli sielläkin, Kukan häntä heilui melkein koko treenien ajan. Hassua miten sille on iän myötä tullut ihan erilainen asenne tokoiluun. Nuorempana se oli usein vähän kyllästynyt, tykkäsi mennä ja olla harkoissa, mutta ei olisi oikein kuitenkaan viitsinyt. Nykyään sitten häntä heiluu ja on niin aurinkoista että ei tosikaan. Pihka on aina hieman vakava, toivottavasti sekin oppii iän myötä ottamaan treenit kevyemmin =)

Lauantaina mentiin sitten möksälle, grillailtiin ja käytiin kävelyllä. Pihka se pyöri kakkelissa, niska ja yläkroppa paikoitellen kakassa... Saivat kyllä hepulia ja rupesivat leikkimään Kukan kanssa, mutta Kukkaa teki kakan haju pahaa ja leikki loppui nopeasti =) Käveltiin Bennyn kanssa metsätietä eteenpäin, kun Pihka tulee yhtäkkiä meidän takaa, kuollut orava suussaan. Oravalla ei ollut päätä ja oli muutoin ihan ehjä (minkin tappama??), mutta jäykkä kuin kivi. Kiljuin (taas) ja sanoin irti, Pihka tiputti oravan maahan. Raukka kun aina kiljutaan ja yrittää tuoda perheelle sapuskaa. Lähdettiin mökiltä juuri ennen pimeän tuloa. Illalla juoksutettiin tyttöjä meidän viereisellä pellolla, inhottaa kun on niin pimeää. :/

Sunnuntaina aamulenkillä, klo 6 maissa, nähtiin naapurin Danny (koira), joka oli valmistautumassa hirvijahtiin. Kukka tervehti Dannya ja isäntää, neiti oli kyllä ihmeen pirteä ja hyväntuulinen noin aikaisin aamusta. On yleensä mörtsinä aamuisin, kun on aamu-uninen. Kukka vietiin vanhempien luo ja ajeltiin Pihkan kans Seinäjoelle näyttelyyn. Päästiin parkkiin, tultiin autosta ja kuului kolahdus. Joku pamautti meidän takapuskuriin parkeeratessaan meidän auton viereen. Noh otettiin yhteystiedot ja täytyy soitella huomenna vakuutusyhtiölle. Ulkopuolelta ei näy kun naarmuja, mutta täytyy tarkistuttaa että on sisäpuoleltakin ehjä. Rysäys oli sen verran kova että luulin meidän kyljen olevan kokonaan sisällä, kun puskurit tosiaan on muovia. Onneksi ei mitään sen kummempaa kuitenkaan.

Ennen kehään menoa Pihka leikki Capon kanssa ja liukkaalla lattialla meno villiintyi hieman liiankin hurjaksi. Pihka kiittää leikkiseurasta :) Yksi mäyris tuli ahtaalla käytävällä vastaan ja kaulaili Pihkaa, Pihka vaan väisti ja jatkoi matkaa, huomasi että sekin yllättyi tilanteesta. Tilanne oli kyllä koomisen näköinen, mistäköhän sille tuli mieleen ohikulkiessa hypätä ja ottaa tassuilla kiinni bullmastiffin kaulasta. =D

Pihkan kasvattaja Paula näytti Pihkan ja mua jännitti ihan sairaasti, sydän hakkas viittäsataa. Pihka esiintyi mallikelpoisesti ja meinasin pakahtua ylpeydestä pelkästään siitä! Tosi hienoa, vielä kun ekaa kertaa joku toinen kun minä on sen kanssa kehässä. Suuret kiitokset handlerille! Neljä narttua oli paikalla, Pihkan luokassa (nuorten luok.) kolme. Pihka sai EH:n ja oli luokkavoittaja. Olen todella tyytyväinen tulokseen, uskalsin juuri ja juuri varovaisesti toivoa EH:ta. Olisi nyt vaan antanut ERIn, kun kerran tyyppi oli hänen mielestään erinomainen. =D Mutta tällä kertaa näin ja seuraavalla kertaa jotenkin muutoin. Arvostelusta ymmärsi noin puolet, sanat eivät osittain olleet ruotsia, joten oli mahdotonta täysin kääntää. Arvostelun voi lukea sivun oikealla puolella olevan linkin "Pihkan näyttelyarvostelut" takaa. On kirjoitusasussaan. Pihka on nukkunut koko iltapäivän, näyttelyreissu vei kyllä mehut neidistä.

tiistaina 20. lokakuuta 2009

Kukka 5 v.!

Tänään vietettiin Kukan synttiksiä. Iltapäivällä treenattiin ja illalla mentiin metsään vaeltelemaan. Onneksi oli taskulamput mukana, kun pimeä tulee niin aikaisin. Sitten värkättiin kakku ja herkuteltiin se pois. Lisää kuulumisia myöhemmin, tähän neidistä vielä synttärikuva. On kyllä ihan kypsän näköinen kun pitää poseerata ja tonnikala-kermaviili-lihapullakakku tönöttää herkullisena vieressä.

Onnea onnea rakas Kuukunen!