keskiviikko 31. joulukuuta 2008

Kaaos kyläilemässä

Kukka jäi äitin luo hoitoon, kun käytiin Pihkan kanssa Remun ja Capon luona kylässä. Pojat tykkäsivät kun Pihka tuli kyläilemään ja porukka juoksenteli pihalla kylki kyljessä. Pihka hyppi, pomppi ja juoksenteli ympäriinsä, kuten tavallista. Todettiin kyllä että olisi parempi pitää poissa ihmisten ilmoilta, kun hyppiminen on niin älytöntä. Täytyy nyt ottaa kovemmat kurituskeinot käyttöön, kun kiellot menevät kuuroille korville. Vanhemmat sanoikin että tuskin teitä kutsutaan enää toista kertaa, kun kerran viette Pihkan kyläilemään :)

Kukka haisteli kovasti Pihkaa, mutta oli vain iloinen kun tultiin hakemaan sitä kotiin. Pihka rupesi vielä leikkimään, mutta sitten kun päästiin kotiin, se söi ja meni nukkumaan. Oli kyllä ollut raskas ilta, vaikka virtaa tuntui riittävän loputtomiin.

Tavattiin vielä naapurin kääpiövilluri päivän päätteeksi ja senkin kanssa olisi pitänyt saada leikkiä. Totesin Bennylle että kai se on pakko viedä koira pois, kun vaikka sanoo että se ei saa hyppiä ja kieltää, niin ihmiset silti yrittää silittää sitä kun itse käsket sitä alas. Joo ei se haittaa.. ei ehkä sinua, mutta minua haittaa, kun joudun sen kanssa elämään. Täytyy siis vaan pitää etäällä vieraista ihmisistä, kun ei mun hyödytä kieltää, jos muut palkitsee sen huonosta käytöksestä. Harmi vaan kun on niin avoin ja tykkää kaikista ihmisistä. Tekee tietenkin vain hyvää kun tapaa erilaisia ihmisiä, mutta kun siitä on enemmän haittaa kuin hyötyä, niin parempi olla tapaamatta. Meillä kun naapurustossa aina joku pysähtyy silittämään koiraa, niin on ollut pienestä hyvä tapa totuttaa erilaisiin ihmisiin. Ja paljon vanhempia ihmisiä, jotka tykkäävät silitellä koiria. Kukka on ollut kaikkien lemmikki naapurustossa, niin jäävät aina odottamaan Kukkaa. Pihka sitten tietenkin haluaa rapsutuksia myös, eivätkä sitten henno tai tajua kieltää, tai lopettaa huomion antamista, kun käyttäytyy huonosti. Ja olen huomannut että kun itse kieltää, ja vetää koiran pois, ihmiset jostain syystä menevät vaikeaksi. Naapuruston pappakin sanoi että kyllä se siitä kun on pentu, ei kuulemma tarvitsisi pitää niin kovaa kuria ;)

Hyvää Uutta Vuotta 2009!

lauantai 27. joulukuuta 2008

Joulu mennyt ja uusi vuosi edessä

Meillä oli rauhallinen joulu. Oltiin kotona ja vanhemmat tuli meille. Käytiin myös mummolassa piipahtamassa. Tytöt saivat uudet hiiri-nimikyltit valjaisiinsa ja luut. Luut herkuteltiin vasta joulupäivänä, kun aattona syötiin jouluruokia. Pihka söi puuroa, maksa- ja porkkanalaatikkoa sekä kalkkunaa. Kukka söi puuroa, hernemuhennosta, lanttulaatikkoa ja kalkkunaa. Hyvää oli tyttöjen mielestä.

Pihka varasti pöydältä 5-6 limppuviipaletta ennen aaton ruokailua =D Ehdin vain kääntyä pois ja takaisin, niin leivät oli nielty. Joulupäivänä varasti pari kinkkusiivua pöydästä ja illalla, meidän ollessa saunassa, kaivoi roskiksesta kuutisen keitettyä perunaa... Pihkalla oli ainakin huippukiva joulu, kun "löysi" niin paljon syötävää!


Pihka ja joululahja.
Kukka ja joululahja. (Yrittää piilottaa sitä sohvaan..)
Pöperöt pöytään! Ulos lähdössä...
Jouluruuan jälkeen Pinkua nukuttaa..
Jouluruuan jälkeen on Kuikun pakko ottaa levon kannalta..


sunnuntai 21. joulukuuta 2008

Kuvia joulukuulta

Punnittiin Pihka ja Kukka tänään. Kukka painaa 41,4 kg. 39-41 kg välillä on ok, hyvän lihaskunnon kanssa tuo nykyinen paino on ihan ok. Kukan säkäkorkeus on 59 cm. Joten tuo nykyinen paino (maksimissaan) pyritään säilyttämään, myös sitten kun päästään liikkumaan.


Pihka on laihtunut(!) myös. Täytyy hieman lisätä ruokamäärää, koska on laihtunut yli puoli kiloa parissa viikossa. Painaa nyt 34,8 kg. Ihan ok sinänsä, tavoitteeni on pitää koira hoikkana, kasvukaudella varsinkin tärkeätä. Sitten kun mennään näyttelyyn, jos se on jotenkin haittana, niin sitten on. Sitten täytyy sanoa että jossain muussa on vikaa kuin koirassa..

Tässä muutama kuva joulukuulta, ennen kuin Kukan jalka meni..

Benny painii tyttöjen kanssa.

Pitää leikkiä molempien kanssa yhtäaikaa..
Sitten välillä väännetään keskenään.
Pihka miettii välillä..

Metsänneidot =D

lauantai 20. joulukuuta 2008

Kukka

Ensimmäinen kuva on otettu toukokuussa 2008 ja toinen tänään 20. joulukuuta. Kuvista näkee että Kukka on tosiaankin laihtunut, vaikka meinasin jo itkua vääntää kun neiti syö kuin lintu eikä laihdu. Luonnossa näkee oikeastaan vielä paremmin. Itse on vain vaikeata huomata laihtumista kun näkee toisen koko ajan. Toisessa kuvassa näkee myös leikatun, karvattoman, polven. Uuma löytyy ja kylkiluut tuntuu. Tissit eivät katoa mihinkään ja varsinkin vasemmalla puolella olevat roikkuvat enemmän kuin oikealla puolella olevat. Mutta ovat löysää pussia, ei läskiä. =D Neiti on nyt muutenkin sairastelun takia kuivunut kokoon, mutta eiköhän se sitten siitä kun päästään taas liikkumaan.

torstai 18. joulukuuta 2008


Sulhasehdokkaille huutia

Keskiviikko-iltana Pihka oli takapihalla. Rupesi kuulumaan murinaa ja haukkumista, ajattelin että neiti vahtii, mutta murina ei tapaa kuulua asiaan. Menin katsomaan ja huomasin että naapurin koira on aidan toisella puolen, yrittämässä meidän takapihalle. Katsoin että portti on varmasti kiinni ja meinasin saada sydärin.. Kyseessä on nimittäin uros, joka tuli näköjään sitten naisiin. Pihka oli hurjana, ja oli hieman vaikeuksia saada se sisään, kun Kukkakin otti pulttia. Uroksen omistaja käveli sitten paikalle ja otti koiran remmiin. Sinänsä ärsyttävää, kun tietää että Pihkalla on juoksut, ja silti pitää irti.

Kukalle tuli friiuulle kerran tiibetinspanieli, oli kyllä saanut narun katki ja oli meidän pihassa. Herra kannettiin sitten sylissä ovelle ja ojennettiin mamman syliin =D Onneksi Kukka ei herraa nähnyt, olisi tullut kylmää kyytiä. Silloin kun Kukalla oli vielä juoksut, meidän taakse tuli kerran nainen koiransa kanssa, kun odotettiin tien yli. Ei huomattu mitään, ihmettelin kun kuuluu nuuskutusta. Haisteli rauhassa Kukan peppua, kun me kaikki kolme odoteltiin tien yli pääsyä. Kukkakin säikähti kun käännyttiin yhtäkkiä katsomaan, neiti oli niin keskittynyt tien ylitykseen. Haloo, tosi fiksua.. Ite olisin kyllä napannut koiran vaikka niskasta pois toisen peppua nuuskuttamasta. Yksi vaan seisoi kahdella kädellä remmiä pitäen ja itse en saanut sanaa suusta, lonksahti kyllä leuat sen verran suureksi. Onneksi Kukka on steriloitu, niin pääsi noistakin hankaluuksista. Meidän naapurustossa on myös uros, joka saa käydä itsekseen lenkillä, joten pitää olla aina silmät selässäkin kun koiralla on juoksut.

tiistai 16. joulukuuta 2008

Hassu lenkki

Kukka voi ihan kivasti, on niin iloinen, että en tajua mistä edes johtuu! Korvat vetää jatkuvasti niin kippuraan ja koko naama on kuin yhtä hymyä. Konkuttaa menemään pitkin askelin ja on kamalan pettynyt kun ei pääse kunnon lenkeille.

Oltiin Pihkan kanssa eilen iltalenkillä kiertäen reippaasti Melaniemen kautta Ristinummen suuntaan ja sieltä takaisin. Nähtiin yksi pieni terrieri matkalla, joka halusi tutustua Pihkaan. Varoittelin että neidillä on juoksut ja saivat sitten vaan nenutella. No, sitten tuli toinen uros-koira samaa tietä ja tämä terrieri oli kauhean mustasukkainen Pihkasta. Tämä toinen uros tuli sitten myös nenuttelemaan ja haisteli myös Pihkan peppua. Pihka olisi kovasti halunnut leikkiä. Uroksen omistaja kysyi mitä rotua Pihkassa on ja totesin että on bullmastiffi. Kysyi vielä toistamiseen, kun ei olisi kuullut ja kysyi sitten että vieläkö niitä tehdään? Hieman oli vaikeata olla totisena, teki mieli kysyä miten niin, mutta en viitsinyt.

Jatkettiin sitten matkaa ja Pihka oli tosi iloinen, kun oli saanut tavata pari uutta tyyppiä. Kukka haisteli mut ja Pihkan päästä varpaisiin kun tultiin. Huomasi ettei ihan tykännyt kun haistiin vieraalle koiralle ja hän ei ollut mukana. Pihkakin sitten haisteli Kukan tarkkaan, varmaan luuli että pitää ulkoa tullessa :)

lauantai 13. joulukuuta 2008

Siitä se lähtee

Kukka on ollut tosi pirteä ja iloinen jo muutaman päivän. Ei uskoisi että ei ole edes viikkoa leikkauksesta. Häntä heiluu ja korvat menevät kippuraan innosta, kuten normaalistikin. On ensimmäisenä jonottamassa uloslähtöä, mutta tietenkin aina pettyy kun ei pääse kuin talon viereiselle nurmikentälle ja takapihalle. Eilen Benny ja Kukka olivat meitä vastalla pihalla kun tultiin Pihkan kanssa iltalenkiltä. Kukassa oli pitelemistä, ettei mennyt juoksuksi. Innostui niin kovaa kun tultiin, että Pihkan kanssa olisi pitänyt päästä leikkimään. Tässä onkin hommaa kun neidillä on jokin turbovaihde nyt päällä. Mutta onneksi voi jo hyvin, täytyy vaan olla silmät selässäkin, ettei innostu liikaa. Kävelee kotona, haluaa ulos, ottaa ulkona jo juoksuaskelia niin että pitää ihan pidätellä. Jännittää vaan jalan takia, ei saa tapahtua mitään ja ulkona kun on niin liukaskin! Eilen käytiin koko sakin voimalla mun vanhempien luona. Se on Kukalle niin tärkeä paikka että päätettiin pakata sekin autoon, jotta saa muuta mietittävää välillä. Benny kantaa autoon, ajettiin pihaan ja kannettiin taas autosta sisään =D

Autetaan Kukka myös sohvalle ja alas sohvalta, mutta se osaa kyllä itse mennä niin varovasti, ettei kipeä jalka mitenkään kolhiinnu. Tosin suljetaan sohville pääsy kun itse ollaan pois, ettei pääse tapahtumaan mitään. Onhan se varpaisillaan elämistä kunnes saa taas röntgenit otettua. Mutta pääasia että neidin saa kuntoon, jotta pääsee taas jatkamaan elämää.


Meidän toko-ryhmällä oli siivousvuoro perjantaina ja katsottiin samalla viimeisellä kerralla, ennen joululomaa, kuvattu video. Täytyy ehdottomasti ruveta kuvailemaan treenejä, siinä näkyy kyllä kaikki. Ajattelin että sähläsin kauheasti, mutta ihan hyvältä se näytti. Kukka seurasi tosi nätisti, häntä heiluen. Asennot ovat välillä hieman vinoja ja istuu jalan takia ehkä hieman toisella sivulla. Mutta se ei tahtia haittaa. Oli tosi hyvän näköistä, ja ohjaaja sanoikin että Kukka on kehittynyt tosi paljon syksyn aikana. Täytyy myöntää että siihen on tullut intoa ja toimintaa huomattavasti enemmän. Kaikki liikkeet periaatteessa osaa, mutta hiottava niitä on vielä. Kukka on kuitenkin sellainen että "jos teen nyt suurinpiirtein, niin eikö se ole ihan hyvä." :) Luoksepäästävyys on aina ollut tosi vaikeata, korvat lyö vintturaan ja häntä rupeaa huiskimaan. Mutta peppu pysyi maassa! Kyllä se siitä sitten taas kun päästään jatkamaan hommia.

Pihka on rasittava juoksujen takia, merkkaa joka paikkaa ulkona ja on ruvennut hurjasti potkimaan pissaamisen jälkeen. Siitä on näköjään tulossa iso tyttö. Onneksi on lähtenyt ilman Kukkaa hyvin lenkille. Sitä aina pelottaa tulla kotiin kun Kukka odottaa portin takana. Kukka pari kertaa kateuksissaan on ärähtänyt sille kotiin tullessa, kun ei ole päässyt mukaan. Nykyään Kukka on vaan iloinen kun tullaan, mutta Pihkalle on jäänyt siitä muisto. Ei uskalla tulla eteisestä pois, ennen kuin itse on mennyt edellä sisään. Sitten katselee Kukkaa varovaisesti, josko se on vihainen. Reppana.

Lähdetään käymään Clas Ohlsonilla, sitten tullaan kotiin laittamaan ruokaa. Kukankin puuro pitää paiskata taas uuniin.

perjantai 12. joulukuuta 2008

Kukan reseptit, miksei jouluisetkin ;)

Tässä on pari ohjetta Kukan ruoka-arkistosta. Puuroa syödään hyvällä ruokahalulla, lihalla höystettynä. Jouluna syödään varmaan muuta kuin näitä perinteisiä arkiruokia, mutta tämän ohje on pohjana arkiselle puurolle. Tätä meillä tehdään yrjölän sijaan.

Kukan puuro
2 dl hirssiä
2 dl spelttiä
2,5 dl kuituisia kaurahiutaleita
2 dl ohraa
0,5-1 dl vehnälesettä
0,5 dl pellavansiemeniä

Raaka-aineet liotetaan yön yli ja paistetaan uunissa 175-200 astetta, noin 2 tuntia. Tästä tulee suurehko satsi.

Kun puuro on valmis, sitä tarjoillaan lihan kera. Käytän suhteessa puolet annokseen lihaa ja puolet puuroa. Välillä laitan 1/4 puuroa, 1/4 kasvissosetta ja 2/4 lihaa. Puuro-lihapäivänä saa multidogia (citro-oskaa) ohjeen mukaan.

Kukan kasvissose
Jäävuorisalaattia
Kukkakaalta
Parsakaalta
Vadelmia
Mansikoita
Puolukoita
Kurkkua
Kesäkurpitsaa
Persiljanippu
Banaania
Luumuja
Omenaa
+valkosipuli tarjoiltaessa

Vihannessose on Kukan ruuan osa. Soseutan ainekset yleiskoneella ja pakastan rasioissa. Pakasteesta sitten aina rasia jääkaappiin tarvittaessa. Kukka syö vihannessosetta lihaisten luiden ja lihan keran. Vihannesosetta teen niin paljon, että erä kestää päivittäin käytettynä kaksi viikkoa. Välillä laitan jäävuorisalaatin lisäksi muitakin salaatteja. Valkosipulin laitan joukkoon vasta tarjoiluvaiheessa. Se on molempien tyttöjen mielestä aivan herkkua! Kuola valuu, kun haistetaan valkosipulin lemu.

Puuropäivinä annan vihannessosetta joskus puoliksi puuron kanssa, tai jos Kukka on tavallista enemmän nälkäinen, annan kasvissosetta lisukkeeksi, mahantäytteeksi.

Kun Pihka söi ulkona ruohoa, annoin sillekin kasvissosetta kupista. Se oppi kesällä syömään marjoja puskista, Kukkaa seuraten ja koko syksyn on nyt sitten herkutellut ruusunmarjoilla, aina kun kuljetaan ruusupuskien ohi :) Pihka syö myös silloin tällöin puuroa ja lihaa nappuloiden sijaan. En viitsi puuroa laittaa nappuloiden sekaan, niissä on muutenkin ihan tarpeeksi viljaa. Eikä silloin tällöin ateria korvattuna puuro-lihalla saa vielä ruokintaa (kalsium-fosfori-vitam.) sekaisin.

Viikonloppu ovella

Torstai-iltana äiti tuli käymään ja Kukka oli innoissaan. Mentiin keittiöön koko sakki, ja Kukka tuli perässä! Torstaina makasi muutoin koko päivän, välillä istui ja katsoi ikkunasta. Illalla sitten käveli ja tuki hieman kipeään tassuun, ei pomputellut kolmella jalalla. Aamulla meni ihan ulko-ovelle, kun Benny sanoi että nyt mennään pissulle :) Benny sitten kantoi sen ihan meidän talon viereiselle nurmikentälle asioille. Rajattiin päiväksi vain matoilla vuorattu alue, osa olohuoneesta ja aula, missä saa liikkua. Eilen kyllä harmittelin kun pitää jättää se tänään yksin, mutta hyvin se jo olosuhteisiin nähden voi. Jäi sinne pureskelemaan kongia kun lähdettiin töihin. Onneksi on jo perjantai, niin saa olla tyttöjen kanssa pari päivää taas kotona.

Eilen illalla oltiin Pihkan kanssa lenkillä. Pihka nuuskutteli tien sivussa ja yhtäkkiä talon pihasta, kulman takaa, ryntäsi koira haukkuen meidän eteen. Peruutin automaattisesti ja jäin kuin öö katsomaan, kun koira oli jotenkin kiinni, ei päässyt meitä lähemmäs. Mentiin nopeasti tien toiselle puolelle, jolloin huomasin että koira oli flexissä, huomasi meidät ja ryntäsi tielle. Flexin toinen pää yritti saada koiraa kelattua takaisin, mutta ei oikein onnistunut. Sai sitten koiran hallintaansa, kun mentiin tien toiselle puolelle ja sanoi että ei tämä koira mitään tee.. Tuli meidän luo pitäen koiraa kaulapannasta kiinni. Pihkaa jännitti kun koira oli sille rähähtänyt, mutta yritti saada sitä leikkiin. Sitten lähdettiin pikaisesti pois, huh, kun säikähdin. Aika yllättävä tilanne, kun yhtäkkiä kulman takaa ryntää koira naamalle. Huomasi että omistajaa nolotti ja yritti omalla tavallaan korjata tilanteen.

Kukka voi siis olosuhteisiin nähden hyvin. Leikkauksen jälkeinen aika oli huomattavasti vaikeampi kuin aiemmassa leikkauksessa, mutta silloin kesti viikon, ennen kun varasi jalalle. Nyt varasi jalalle jo seuraavana päivänä leikkauksesta. Vaikuttaa oikein pirteältä muutenkin ja häntäkin jo heiluu välillä. Tulee myös ruokaa odottamaan samaan paikkaan, kuten tavallisestikin :) Toivottavasti paraneminen jatkuu hyvin ja neidit saavat jo kesään mennessä kirmailla mielin määrin.

torstai 11. joulukuuta 2008

Leikkauksen jälkeen

Leikkaus meni hyvin ja Kukka oli jo tajuissaan kun hain sitä klinikalta kolmen tunnin odotuksen jälkeen. Melkein heti kun päästiin kotiin alkoi itkemään ja sitä on kestänyt läpi yön. Nukuin Kukan kanssa olohuoneen lattialla. Näki selvästi omiaan ja vinkui siitä, varmasti myöskin oli kipeä. Aamulla Benny kantoi Kukan pihalle ja pissatti kovasti. Aamuruoka lääkkeineen maistui hyvältä. Pieni valitus jatkuu vielä, toivottavasti tuosta rauhoittuu.

Yöllä välillä seisoi pedissään ja välillä istui, ulos katsoen. Rauhoittui jonkin verran kun sai katsella ulos. Ei ota jalalla ollenkaan alleen, pomppii kolmella. Tällä kertaa on ollut kyllä tuskaisempi ja paljon huonommassa kunnossa kuin edellisen leikkauksen jälkeen. Edellisen leikkauksen jälkeen otti askeleita jo samana iltana, ei tosin kipeällä tassulla, mutta pääsi liikkumaan. Nyt valittaa huomattavasti enemmän ja sekavampi muutoinkin. Vähän jännitti nostaa syliin ja viedä pissalle. Pidin varmuudeksi kiinni päästä, ettei pääse nappaamaan kiinni, jos ottaa kipeää. Voi raukka toista, toivottavasti paraneminen lähtee kuitenkin hyvin käyntiin.

Pihka tapasi eilen Aksun. Aksu-ajokoira on Kukan ehkäpä paras kaveri. Eivät pääse hirveästi yleensä leikkimään, mutta Aksun tapaaminen on aina ihan huippu juttu. Pihka ei oikein voinut kuin vähän nuuskutella Aksun kanssa, kun Pihkalla on juoksut. Pyysi Aksua kovasti leikkimään ja vastapuoli oli tosi iloinen juoksuisen nartun tapaamisesta ;)

Pihka pysyy etäisyydellä Kukasta, kun sitä jotenkin pelottaa Kukan itku. Eiköhän se siitä, vielä tämä päivä vapaa, toivottavasti huomenna on jo parempi!

maanantai 8. joulukuuta 2008

Oikean takajalan eturistide

Saatiin heti tänään aika ja lähdin töistä aiemmin Kukan kanssa Seinäjoelle. Tällä kertaa lääkärinä oli jokin nainen, joka rauhoitti Kukan. Tutki Kukan ensin hereillä ja selkeästi polvea aristi. Huusi kivusta, kun polvi tutkittiin. Rauhoitti vielä tarkemman tutkimuksen ajaksi. Jarmo tosin teki tämän tutkimuksen koiran ollessa hereillä, silloin kun toinen jalka meni. Lääkäri totesi kuitenkin empimättä että ristiside on mennyt, polvi ihan väljä. Ja Kukan reagoi jopa rauhoituksessa, kun polvea kokeiltiin, joten kyllä siihen ottaa tosi kipeää.

Keskiviikkona olisi sitten vuorossa leikkaus, Jarmolle oli onneksi noin nopeasti aika! Toivottavasti saan vielä pari päivää lomaa, jotta päästään lähtemään. Saatiin vielä täydennystä särkylääkevarastoon, ja Kukan pitää olla leikkaukseen asti täysin levossa.

Kurja uutinen että toinenkin puoli meni, mutta onneksi sentään asia saadaan noin nopeasti järjestykseen, eikä tarvitse odotella kuukausitolkulla. Nyt oli kyllä niin selkeät oireet heti, että en oikeastaan epäillyt hetkeäkään. Lääkäri kylläkin sanoi että saattaa olla että jokin muu paikka on venähtänyt ja tutki Kukan varpaita myöten. Mutta homma oli selvä, ristiside se oli.

Neidille laitettiin herätyspiikki. Piti puolen tunnin päästä herätä, mutta nukkuu vieläkin. Lähdettiin vastaanotolta siis klo 16.. No parempi niin, ettei ota niin kauhean kipeää. Pihka on onneksi jo vähän kasvanut, että ymmärtää jo pysyä sivussa, ettei häiritse Kukkaa.

sunnuntai 7. joulukuuta 2008

Itku pienestäkin ilosta

Pihka on ollut keskiviikosta ripulilla, mutta se ongelma on saatu kuriin. Kukalla alkoi joulutauko treeneistä, viimeisellä kerralla videokuvattiin kaikkien suorituksia. Ensi kerralla siivotaan hallia ja katsotaan video. Tytöt ovat olleet touhukkaita, vahtineet takapihaa ja Kukkakin on innostunut taas pitkästä aikaa menemään takapihalle.

Tänään sitten käytiin metsälenkillä. Tultiin kotiin ja jätettiin tytöt kotiin.. Illalla kun oltiin lähdössä ulos, ihmettelin kun Kukka ei halunnut millään lähteä ulos. Jäin houkuttelemaan sitä mukaan ja karmea totuus paljastui. Kukka tuli sängystä alas, ja jalat pettivät alta. Soitin samantien Bennyn ja Pihkan takaisin sisään, kun olivat lähteneet hieman edeltä. Saatiin peitettyä matoilla lattia, Kukka nousi ylös ja ontui pahasti oikeaa jalkaa. Näyttää kyllä pahasti siltä että ristiside on pamahtanut nyt toisesta jalasta, kun meni taas noin yhtäkkiä. Mitään ontumista tai oiretta ei ole jalassa ollut, ennen tätä iltaa. Annoin heti särkylääkettä ja Benny kantoi Kukan ulos pissalle. Halusi konkata eteenpäin, joten käveltiin pieni matka ja Benny kantoi osan matkasta takaisin kotiin. Ontuu tosi pahasti ja pissaaminenkin on vaikeata, kun vasen jalka ei ole vielä täysin kunnossa, joten tyttö heiluu kun yrittää kyykistyäkin. Pitää oikeata jalkaa ylhäällä, joten eipä siinä oikeastaan muuta vikaa voi olla kuin ristiside, taas kerran.

Huomenna soitan Seinäjoelle aikaa, toivottavasti päästään ennen joulua. Pitää saada myös lisää särkylääkettä, ettei tarvitse olla kipeä. Vaikka ei se oikein silloin kesälläkään auttanut, kun toinen puoli meni. Lääkäri sanoi silloin vasemman jalan ristisiteen pettäessä, että jalka on liikunnan jälkeen kipeä, ei pitäisi niinkään levossa olla. Joten nyt kun ollaan päästy normaaliin liikuntaan, niin voidaan sitten taas vähentää liikunta pissatuksiin ;( Itku tulee, Kukka raukkaa. No onneksi sentään ehti hieman parantaa lihaskuntoaan toisessa jalassa, ennen kuin toinen meni. Mutta huomaa että lihakset ei ihan hyvin toimi, koska peräpää meinaa pettää. Ja on vaikea päästä ylös istumisesta jne.

lauantai 6. joulukuuta 2008

The Kuoppa

Tyttöjen kuoppa-projekti. /Benny

Tylleröt

Utelias Pihka..

Kukka ja Pihka leikkii

Kukan ja Pihkan ensitapaaminen

Tässä videossa Pihka tulee kotiin kaksikuisena ja tytöt tapaavat ensi kertaa. Kuvattu kotipihassa.


tiistai 2. joulukuuta 2008

Talvi tuli ja lumet suli..

Ilma on ollut sumuinen, synkkä, maa jäässä ja lumesta muisto jäljellä :( Lähdettiin eilen aamulla tyttöjen kanssa lenkille ennen töihin lähtöä. En uskaltanut pitkää lenkkiä tehdä, kun molemmat oli mukana. Meinasin nimittäin parin sadan metrin matkalla kipata pari kertaa kumoon. Argh.

Pihkalla alkoi sunnuntaina juoksut! Siitä on tullut jo siis iso tyttö, vaikka ei sitä käytöksestä jostain syystä huomaa. Arvailin tosin että on tulossa, kun Kukka on jo yli viikon verran haistellut sen takamusta vähän väliä. Tänään mennään äitin luo, saa ommella Kukan vanhat juoksuhousut Pihkalle sopiviksi. Ei koskaan käytetty niitä Kukalla, kun se piti itse huolta ettei hirveästi tiputellut ympäriinsä. Nyt sitten saadaan pyyhkiä lattioita koko ajan, joten kokeillaan nyt josko neiti pitäisi housuja päällä. Ei päästy sitten sunnuntaina harkkoihinkaan Pihkan kanssa, kun juoksut alkoivat.

Toivottavasti Pihkalle ei tule samanlaiset valeraskaudet kuin Kukalle. Kukalle annoin kerran Galastopia, mutta en halunnut joka kerta sitä lääkitä. Sitten päätettiin että se steriloidaan. Ei suostunut menemään ulos, se piti väen väkisin viedä autoon ja ajeluttaa johonkin, jotta sai sen pois kotoa. Se käveli tuhatta ja sataa, jotta pääsee nopeasti kotiin takaisin. Se itki saunan oven takana, koska "pennut" olivat lauteiden alla ja imetti kumikanaa.. Mikään ei kertakaikkiaan kiinnostanut, nisät turposivat ja maitoa valui itsekseen nisistä. Huh. Tätä jaksettiin kolme kertaa ja sitten päätettiin että tuli mitä tuli, pakko steriloida. Enkä ole katunut. Luulen kyllä että Pihkakin steriloidaan jossain vaiheessa, ei tule juoksuja ja ei tule kohtutulehdusta.

Maantai-aamuna sattu "hassu" juttu. Annan Kukalle puruluun suuhun ennen töihinlähtöä ja se menee aulaan tai olkkariin sitä syömään. Sitten laitan Pihkalle keittiöön sen pedin päälle luut ja kaivelen lelut kasaan. Sanoin sitten Pihkalle että tulee katsomaan kun laitoin luut pedille. Kukka kuuli että käskin tulla ja se köpötteli luu suussa keittiöön. Katsoin vain että ohhoh, ja samantien Pihka nappasi luun Kukan suusta. Kukka jäi katsomaan mua, tuo pikkuakka vei mun luun! Mun sydän pompahti ja näin kuin hidastetussa filmissä mitä tapahtui. Salamana nappasin luun Pihkan suusta, lykkäsin Kukan suuhun ja näytin kädellä Kukalle aulaa. Kukka lähti tyytyväisenä köpöttelemään keittiöstä :)

Pari kertaa on vielä käynyt niin että Pihka on saanut luun jonnekin piiloon, eikä olla löydetty sen kätköä kun ollaan tultu kotiin. Pihka sitten tärkeänä ottaa luun suuhun, tulee olohuoneeseen ja rupeaa syömään sitä Kukan edessä. Siinä sitten nopeasti nappaamaan luu pois ja keittiöön. Kukka raukka tulee perässä, josko hänkin saisi =D En olisi kyllä uskonut että se ei härän raivolla käy Pihkan päälle ja vie luuta, vaan se tulee mun luo ja pyytää omaa. Pihka on kyllä niin röyhkeä, että se vie Kukalta kaiken. Toivottavasti Kukka rupeaa antamaan sille takaisin, ettei se ihan rupea hyppimään nenille. Kyllä se kiusaa Kukkaa, hyppii niskaan ja yrittää alistaa. Mutta Kukka kerran ärähtää, niin pikkuneiti on selällään Kukan edessä. Mutta sitten taas Kukka antaa viedä kepit ja lelut, joten Pihka tekee sitä työkseen. Joskus kyllä sanoo että stop, mutta lähes aina antaa viedä.

Olen unohtanut mainita siitä Kukan Mastery sensitive-kokeilusta. Kuusi päivää syötin pussista ja meinasin jo tilata ison säkin. Punaiset patit ilmestyivät mahaan kuuden päivän käytön jälkeen. Ei siis tuokaan ruoka sovi. Jätin ruuan pois, ja viikossa näppylät olivat historiaa. Nyt kun Kukalla on ollut maha turhan kovalla, olen syöttänyt puuroa ja lihaa, lisäravinteineen. Aion vielä jossain vaiheessa kokeilla Acanan Lamb&Apple-sapuskaa, jos sekään ei sovi, niin anti olla. Pihkan ruuan vaihdoin Acanan L&G breed-ruokaan. Uudistuneiden ruokien sisältö vaikuttaa sen verran hyvältä, että päätin kokeilla. Ei sisällä maissia tm. halpaa ruuan täytettä ja on useampi proteiinilähdekin. Ilmavaivat ovat ainakin vähentyneet ihan minimiin, joten sopii huomattavasti paremmin Pihkalle kuin Eaglen sapuska. Siinä on hieman enemmän rasvaa ja protskuja, joten pitää varoa annostelussa. Rasva lihottaa ja liiat proteiinit pissaa ulos, joten ei siinä sinänsä mitään, täytyy vaan olla tarkkana ettei lihoa.

Tänä aamuna vietiin Benny varttia yli kuusi töihin, kun Escort on varikkokäynnillä eli rikki. Joten joudutaan elämään yhden auton kanssa, kunnes saadaan vietyä Esco korjaukseen. Jäätiin keskustaan kävelylle ja Kukka lähti viemään meitä mun vanhempia kohti. Yritin sanoa että ketään ei ole kotona ja mennään sitten myöhemmin. Ei mitään, se pysähtyi lähikaupan luo, eikä suostunut liikkumaan muualle kuin mummolan suuntaan. Huoh. Noh, laitoin neidin tolppaan kiinni ja vein Pihkan autoon. Neiti ei halunnut jäädä kyydistä, joten tuli sen jälkeen mielellään mukaan, kun palasin hakemaan sitä. Ajeltiin sitten vielä äitin työpaikan kautta kotiin. Tulee pitkä aamu, kun itse menin vasta kahdeksaksi töihin.

Olo on flunssainen, hengitystiet ihan tukossa ja väsyttää.. eihän tässä ole kuin kolme työpäivää enää jäljellä tälle viikolle. Huomenna menen silmälääkärille käymään, kun näkö on huonontunut turhan paljon. En saa uutta silmälasimääräystä, ellen käy ensin lääkärillä. Katselin jo paria D&G:n pokia, mutta en tiedä. Pidän julkisella paikalla piilareita, joten en tiedä onko järkeä ostaa mitään kalliita silmälaseja kotikäyttöön, päälle istuttavaksi.. Tyttöjen furminator on, asiasta toiseen, toiminut hyvin. Benny otti ja harjaili flikat ja isot tupot lähtivät molemmista. Jännä nähdä vaikuttaako karvamäärään lattialla. Ainakin sillä perusteella mitä karvaa lähti irti, luulisi vaikuttavan. Tilasin tytöille joululahjaksi vielä narulelut, toivottavasti ehtivät jouluksi perille. En kylläkään pahemmin välitä joulusta. Kiva syödä ja olla rauhassa, mutta jouluostoksilla en tykkää käydä. Ihan älytöntä hommaa. Odottelen sitten joulun jälkeisiin alennusmyynteihin, jos tosin niihinkään jaksan mennä.

sunnuntai 30. marraskuuta 2008

Marraskuun kuvasatoa ja retkeilyä

Käytiin Bennyn vanhempien mökillä lauantai-aamusta retkellä. Tytöt saivat juosta mielin määrin, välillä tietenkin grillattiin hieman makkaraa (tytöt söi pari kalkkunanakkia kumpainenkin). Heti kun grilliin saatiin tuli, Kukka jäi partioimaan. Sitä ei saa mihinkään, kun tietää että pian on ruoka tulella. Pihka touhaili yksikseen ja Kukka toimi grillimestarina. Noin kolmen tunnin retken jälkeen tytöt olivat naatteja ja nukkuivatkin iltaan saakka. Kukka rasittui hieman liikaa, ontui paljon iltalenkillä. Joten täytyy ensi viikonloppuna hieman rajoittaa Kukan liikkumista, ettei vedä niin tuhatta ja sataa pitkin maita ja mantuja. Ollaan päivittäin lenkkeilty 1-2 tuntia jo, mutta on ihan eri asia kävellä remmissä, kun vetää lumihangessa turbovaihde päällä. Sää oli mitä ihanin, yksi astetta lämmintä, mutta silti ei ollut märkää! Ruvetaan nyt joka viikonloppu käymään mökillä, kun siellä saa useimmiten olla rauhassa ja juoksuttaa koiria kunnolla. Käytiin kävelyllä metsän läpi ja tytöt jäivät haistelemaan jotain tärkeää juttua. Kummankin korvat katosivat. Me mentiin piiloon ja Kukka lähti etsimään meitä heti kun kadottiin näkyvistä, mutta Pihka jäi vaan haistelemaan. Pihka kulkee Kukan perässä, joten sain sen sitten tulemaan tänne-käskyllä luokse, kun Kukka kulki jo meidän kanssa, niin Pihka ei halunnut jäädä jälkeen.


Pihka tekee lumiukkoa.

Kukka tekee lumiukolle käsiä oksasta ;)

Grillataan välillä. Omat on jo syöty, lisää pitäisi saada..

Joo, tässä vaan mennään..
Pari poseerauskuvaa , kotona otettu.



Sitten vielä hulluttelukuva.

torstai 27. marraskuuta 2008

Viikko pian pulkassa

Tytöt ovat olleet kolme päivää Bennyn kanssa kotona. Benny on ollut flunssaisena kotosalla, joten ei ole tarvinnut jättää tyttöjä yksin. Pihka on kuulemma tehnyt muutaman hälytyksen päivisin. Rupeaa ulvomaan tai haukkumaan, kun kuulee jonkin rasahduksen, tai sitten ei kuulu edes mitään. Iltapäivälenkit ovat olleet ihania, kun maa on kuiva ja pari astetta pakkasta :) Juuri sopiva lenkkeilyilma! Tytöt ovat lähteneet innoissaan ulos, Pihka tukkii päänsä jokaiseen askeleeseen tai kuoppaan, joka lumesta löytyy. Kukka jaksaa jo mukavasti noin tunnin lenkin väsymättä, ihanaa päästä ihan oikeasti lenkille. On tuntunut että ei ole ollut pihalla, kun on tehty Kukan kanssa niin pieniä lenkkejä. Pihka kulkee nyt vielä niin hitaasti ja ihmettelee kaikkea, päivästä toiseen, joten ei ihan kuin veturit päästä kulkemaan. Saa välillä hoppuutella liikkeelle kun nuuskii jokaista koloa ja ihmettelee jokaista puuta. Mutta kyllähän sitä voi välillä ihmetellä, kunhan välillä käveleekin.

Tilasin tytöille Ebaysta furminatorin. Ei olla vielä kunnolla harjailtu, lähinnä vain kokeiltu toimivuutta. Parilla vedolla irtoaa karvaa aikalailla, joten varmasti lattioilta löytyy huomattavasti vähemmän karvaa furminoinnin jälkeen. Pitkäkarvaiselle koiralle on furminator varmasti tosi hyvä ostos, kun lyhytkarvaisellakin irtoaa karvaa noin paljon. Silmät vaan pyörivät päässä kun tyttöjä kammataan, tuntuu niin ihanalle, että ei saisi lopettaakaan. Furmista ei saa vaan käyttää kuin tavallista kampaa, pitäisi muutamalla vedolla harjailla. Neideistä tulee kaljuja, jos kampaillaan niitä niin paljon kuin haluaisivat.

Sunnuntaina käytiin metsälenkillä. Tytöt eivät vaan saaneet kirmailla vapaana, haistoivat jäniksen ja jonkin muun eläimen hajuja ja korvat katosivat molemmilta. Ei uskallettu päästää irti, olisivat satavarmasti lähteneet jäljestämään. Kukka oli aamulla pahantuulinen, mutta innostui niin metsässä vääntämään Pihkan kanssa, että pahatuulisuus jäi sinne. Tänä viikonloppuna mennään vähän kauemmaksi, niin saa neidit juosta irti ja ihan kunnolla revitellä.

Huomenna on sitten Kukan koulu ja sunnuntaina Pihkan. Ollaan laiskoteltu ihan urakalla koulutuksen suhteen, nyt pitäisi ihan ottaa itseä niskasta kiinni ja tehdä jotain. En tiedä miten väsyttää niin kamalasti koko ajan. Eilen tulin töistä, kävin tyttisten kanssa lenkillä, lämmitin ruuan ja lähdin kennelrehun autolle hakemaan täydennystä. Sitten kun pääsin rehun, kaupan ja apteekin kautta kotiin, tytöille ruoka eteen, ja sain istua hieman. Sitten taas lenkille, kotiin, suihkuun ja nukkumaan. Ja TAAS aamu ja pakko raahautua töihin. Äh, miksi on pakko käydä töissä.. Onneksi viikonloppu jo kolkuttaa, vaikka viikonloput tuntuvat parilta tunnilta. Lomaa on vasta muistaakseni uuden vuoden jälkeen, mutta vielä on neljä päivää säästössä, jos rupeaa oikein tökkimään, niin otan päivän tai pari, ennen seuraavaa suunniteltua lomaa.

Kuvassa Pihka furminoi Lutkua.

maanantai 17. marraskuuta 2008

Lumi tuli

Lunta tuli maahan. Illaksi tuli sen verran kylmä, että ei heti ainakaan sulanut pois. Pihka järkyttyi lumiukosta, mutta uskaltautui katsomaan sitä :) Oli tosi innoissaan lumesta ja joka välissä kuono oli valkoisena.

Perjantaina Kukka rupesi vinkumaan ulos kun olin tullut töistä (sitä se ei koskaan tee). Lähdettiin ulos ja neiti oksensi kaksi kertaa ja maha oli ihan kuralla, joten tavaraa tuli molemmista päistä. En kyllä voi ymmärtää mitä oli syönyt, koska mahan sisältö ei vastannut aamulla annettua ruokaa. Ja Kukka on muutenkin nykyään teräsvatsainen, joten ei kyllä ihan helpolla kuralle mene. Täytyy olla että on syönyt lenkillä jotain, ja ei olla huomattu. Tosi outoa kun aina kytätään ettei mitään pääse suuhun. Syö nimittäin kaiken vähänkin syötäväksi kelpaavan, joten on pakko aina kyttäillä kun jää johonkin nuuhkimaan. Illalla vielä nieleskeli ja halusi kerran ulos, maha kuralla, mutta ei enää oksennellut. Meidän oli pakko jättää perjantain toko-harkat väliin :( Söi myöhään illalla kuitenkin vielä puuroa ja lihaa, annoin reilulla kädellä maitohappobakteerikapseleita lisäksi. Lepäsi koko illan, ja oli jotenkin vaisu. Lauantaina oli sitten oma itsensä, ei enää mitään oireita. Perjantaina iltaruuan jälkeen nukkui aamuun asti, ei mitään ongelmaa. Ihme homma, mahassa näytti olevan aivan kun perunan/kukkakaalin tmv. paloja, puoliksi sulaineita. Aamuruuaksi oli saanut broilerin siipiä, lammasjauhelihaa ja kasvissosetta. Tuo homma jää nyt sitten mysteeriksi..

Sunnuntaina käytiin joulumarkkinoilla ohimennen. Jätettiin harkat Pihkankin osalta taas väliin. Jotenkin motivaatio hommasta puuttuu. Harkkaillaan kotona ja katsotaan jos ensi viikolla mennään. Toivottavasti pian alkaa jokin uusi arkitottis tmv. Pihkalle sopiva kurssi agilityseuralla, niin yritetään päästä mukaan. Maa oli iltapäivällä loskainen, joten ei kyllä houkuttanut mennä loskaiselle nurmikentälle tunniksi seisomaan.. kun tiedän että Pihka ei tykkää istua ja maata loskaisessa maassa. Eikä se varmaan kivaa olekaan tuon pienen turkin kanssa värjötellä märkänä tuulessa.

Sunnuntaina aamulenkillä Pihka ravisti ja vetäisi naamaansa joko rotanpojan tai myyrän. Jaks. Oli niin herkkua etten ehtinyt sanoa kun hyvää päivää, kun meni kurkusta alas. En tiedä oliko ötö jo kuollut, mutta kelpasi ruuaksi. Kerran se löysi (tai sitten tappoi) kuolleen myyrän meidän takapihalta. Siellä pieni ruumis makasi portailla.. Kukalla ei ole minkäänlaista viehtymystä syödä tai kannella pikkuötöjä, kuten tuolla pikkuneidillä. Onneksi, en kestäisi kahta myyrähullua.

Pihka myöskin vahtii huomattavasti enemmän kuin Kukka. Pienikin rasahdus niin neiti käy kuumana vahtiessaan takapihaa ja kävelytietä. Kiva kun rupeaa kuulumaan puhkumista, sitten haukutaan, sitten Kukka juoksee kattomaan mitä tapahtuu tai Pihka tulee hakemaan Kukkaa mukaansa. Ei ihan uskalla mennä katsomaan, joten yrittää saada Kukan eturintamaan =D Ärsyttävää, varsinkin kun meidän takana on pieni metsä ja pilkkopimeää, niin tosi mukava kun vahtii huvikseen. Meinaan aina saada sätkyn. Kerran räyhäsi pihalla ihan antaumuksella, huusi pihan takaosaan, rappusilla seisten. Kissa istuskeli aidalla ja katseli rauhallisena kun Pihka räyhää sille :) Kissalla oli varmasti tosi hauskaa. Kerran sen jälkeen samainen kissa istuskeli meidän aidan takana ruohokentällä ja tiiraili pihaan. Tulin juuri töistä kotiin, joten kissa lähti kävelemään, kun auto kaarsi eteen. Meidän piha on ilmeisesti jonkinlainen kissojen sirkus =D

keskiviikko 12. marraskuuta 2008

Viikko jo puolessa välissä

Sunnuntaina oli isänpäivä, joten ei ehditty sitten Pihkan vapaisiin harkkoihin. Oli niin sateinen päiväkin, että en tiedä olisiko siellä ketään ollut edes paikalla. Perjantaina olimme kuitenkin Kukan toko-harkoissa. Nouto oli (muiden muassa) ohjelmassa perjantaina. Kukka tykkää kauheasti noutaa, vaikka silloin kun aloiteltiin, se ei halunnut ottaa kapulaa edes suuhun. Nyt kun vain näkee kapulan, niin rupeaa tohisemaan. Ongelmana on ollut että jäytää kapulaa suussaan ja heiluttelee päätä kun tuo sitä. Nyt pitää saada se kantamaan kapula luokse ilman että se puree sitä. Pidän siis kapulasta kiinni kun se ottaa sen suuhun ja vedän sitä perässä. Sitten sanon irti-käskyn ja palkka nasuun. Jos sillä tapaa oppisi että ei ole tarkoitus purra kapulaa. Ainakin treeneissä tällä tapaa onnistui homma hyvin. Liikkeestä maahanmeno menee jotenkuten. Hidas se on, mutta toivottavasti saa nopeutta touhuun. Nyt tehdään vaan peruutusharkkoja, eli minä peruutan rivakasti taaksepäin, syötän namua ja yhtäkkiä käsken maahan. Meidän koulutusohjaaja on tosi hyvä, keksii aina keinot, miten kokeilla, jotta saa koiran toimimaan halutulla tapaa. Tosi ihanaa kun ei ole putkinäköinen, vaan osaa sovittaa koiraan luonteeseen ja toimintatyyliin sopivat oppimistavat ja miettiä miten homma saattaisi luonnistua.

Muuten viikko on sujunut rauhallisissa merkeissä. Pihka tosin tiputti tyhjän kattilan hellalta yksinollessaan, joten se on melko kiinnostavan näköinen. On myös saanut väännettyä kattilan reunaa kahdesta kohtaa ja hampaista tulleita naarmuja on siellä täällä. Ollaan jätetty sille kasa pahvilaatikkoja, mitä on saanut päivisin repiä. Heti kun ei ollut yhtään, niin kattila sai kyytiä. Jouduttiin kylläkin tyhjentämään avohylly tavarasta, kun oli pitkän hyllyn päältä (älä kysy miten on päässyt sinne!) ottanut purjeveneen. Purjevene oli aika kiinnostavan näköinen Pihkan muotoilun jälkeen :) Samaten oli kaatanut kaksi seinään nojailevaa, ripustamista odottavaa, taulua. Taulujen lasit rikki, ihan säpäleina. Onneksi neiti sentään odotteli ehjin nahoin kotona.

Pihka kiipeilee ja pääsee joka paikkaan. Välillä löytyy pöydältä, joten pöydälle ei saa jättää mitään. Keittiön tasot ym. täytyy olla mahdollisimman tyhjät myös. Lieden nappulat on pakko ottaa pois. Meillä oli lapsisuoja vähän aikaa, mutta se löytyi lattialta. En tajua miten se pääsee kiipeilemään niin hyvin. Oli kiivennyt myöskin stepperiä pitkin ja saanut noin parin metrin(!) korkeudessa olevasta viherkasvista irti muutaman lehden. Joten vaikka tavarat on korkealla, se ei estä tätä kenguru-hämähäkkinaista pääsemästä tavaraan käsiksi. Pihkalla on siis käytössään päivisin makuuhuone ja keittiö. Kukalla taas makuuhuone, olohuone ja aula. Pihkaa ei uskalla antaa yksin olla olohuoneessa, kun siellä on akvaario. Ei olisi kiva löytää n. 500 litraa vettä lattialta.. Sillä on leluja, possunkorva ja pari muuta luuta, mitä saa järsiä. Mutta ilmeisesti mielikuvitus on niin vilkas, ettei puremishomma riitä =) Ei ole syönyt huonekaluja, kaappeja, lattioita, seiniä tai muutakaan arvokasta. Puruluut, lelut ja pahvilaatikot ovat säästäneet meidät vakavemmilta tuhoilta, uskoisin näin. Pääasia että neiti pysyy ehjänä, siitä ei ole kyllä taetta kun luonne on niin rämäpäinen =D

lauantai 8. marraskuuta 2008

Kuvia

Muutama tämänpäiväinen kuva tytöistä.



Äiti käskee istua.

Nyt pitää maata, ei jaksa poseerata..

Vieläkö pitää istua?

Saako jo mennä..?

Vahingossa vein kengän sänkyyn..


Riehumisen jälkeen kieli pitkällä.

torstai 6. marraskuuta 2008

Näyttelyharkat

Käytiin tänään näyttelyharkoissa. Pihka ja Kukka olivat molemmat mukana harkkaamassa. Olen kurkkuani myöten täynnä ihmisten mielipiteitä siitä onko Kukka lihava vai laiha. Harkoissa heti ilmoitettiin että se on lihava ja se konkkaa... toinen ihminen sanoi viikko sitten että ei se ole lihava, kaksi lääkäriä sanonut että sillä on kaksi kg liikaa jne. Kaikilla on oma mielipide. Mun näkemyksen mukaan sen pitää olla hieman hoikempi, niin että kylkiluut tuntuvat kun niitä kevyesti painaa. En saa niitä roikkuvia tissipusseja pois, ilman että lääkäri leikkaa ne pois. Vaikka pitäisin sitä vuoden nälässä, se on löysää nahkaa.

Näyttelyharkat meni jotenkuten. Pihka hyppi tavalliseen tapaansa, joten meidän pitää kieltää sitä. =D Juoksee nätisti ympäri, ja pitää aika hyvin kontaktia. Seisominenkin menee jotenkuten, kunhan vain jaksaisi pysyä paikoillaan. Touhaa kaikkea muuta. Hampaita ei mielellään näytä, joten mietittiin miten pidän kiinni ja annan edestäpäin nakin. Minä saan hampaat katsoa, mutta ei tykkää kun vieras kopeloi suuta. Meni nyt siis kaikenkaikkiaan ihan ok, harjoitella vaan pitää.

Kukka oli innoissaan kun pääsi hallille. Se ontui tietenkin, kun sillä on jalka leikattu. Ilmoitin kyllä että se ei ole näyttelykunnossa, mutta tulee kuitenkin mukaan. Noh, on lihava ja ontuu. Eli ei mitään uutta siltä rintamalta. Sitten se lopussa lähti turhan innokkaasti yhden koiran perään. En tiedä miksi, mutta ei se vihainen ollut. Innostui lähtemään juoksemaan sen perään kun koira lähti yhtäkkiä viipottamaan. Eli siltä osin ei mennyt ihan putkeen. Ryöpytystä tuli välien pitämisestä toiseen koiraan, joka oli ihan asiallista. Ja siitä että pitää kunnolla kieltää jos tekee tuollaista. En nähnyt itse sitä mitenkään vakavana juttuna ja Benny sanoi että innostui kun edellä oleva pysähtyi ja sitten lähtikin yhtäkkiä juoksemaan. Kukka hypähti perään ja Benny pysäytti sen saman tien.

Kertokaa näytetäänkö me todellakin siltä, että koirilla ei ole mitään kuria?! Ihan karmeeta kun kouluttaja sanoi meille että pitää kieltää kunnolla, ei pyytää?! Ja hieman jäi tunne että saatiin noottia kun ei pidetä kuria tmv. Vai ymmärsinkö vain väärin. Mitä ihmettä, miksi kukaan kouluttaja ei ole sanonut mitään. Ollan Kukan kanssa käyty tokossa yli kaksi vuotta ja kukaan ei ole käskenyt mua pitämään kuria, kun se on kuriton koira. Apua. Ja yksi näkee heti ekasta tapaamisesta että meillä on kurittomat elukat. Meillä kielletään kielletystä ja kehutaan toivotusta käyttäytymisestä. En mä sitten kai osaa kouluttaa, enkä hoitaa koiria. :(

Ulkona näyttelyharjoituksista lähdettäessä meidän luo ryntäsi toinen koira, mutta sillähän ei ole väliä kun ei ole bullmastiffi, niin eihän se mitään pahaa tarkoita. Kukka oli käskyn alla sivussa, joten ei reagoinut toiseen koiraan mitenkään. Jatketaan harjoituksia ja toivotaan että ihmiset pysyy asiassa. Pihkan hyppimisen suhteen en nyt tullut viisaammaksi. Mutta täytynee kysyä sitten sunnuntain vapaissa harkoissa neuvoa. Ei se auta yhtään vaikka kiellän sitä miljoona kertaa, kun se haluaa nuolla suulle ja hyppii sen takia. Kai siitäkin joskus koira tulee, tai sitten meidän koko sakki jää neljän seinän sisälle, käy vaan lenkillä, eikä osallistu enää mihinkään. Tämäniltaisen perusteella taitaisi olla parempi niin

sunnuntai 2. marraskuuta 2008

Hierontaa ja riehumista

Keskiviikkona Marianne kävi hieromassa Kukkaa. Etupää, oikealta puolen ja selkä on jumissa. Korjaa asentoaan kun ontuu, vie siis painon etupäähän. Täytyy ruveta pikkuhiljaa jumppauttamaan Kukkaa niin että nostaa oikeaa jalkaa ja pakottaa painoa vasemmalle. Nyt ei vielä jaksanut yhtään, mutta piakkoin pitäisi harjoitella, ettei jää konkkaajaksi. Kukka ei oikein kovasti nauttinut hieronnasta, kun tuntui kipeältä. Meidän pitää myös hieroa sitä muutaman kerran viikossa itse. BOT-loimi on ollut ahkerassa käytössä, toivottavasti siitä on hyötyä.

Perjantaina käytiin toko-harkoissa Kukan kanssa. Ihan kivasti meni, vaikka neiti oli hieman tohinassa. Harjoiteltiin makuuttamista, estehyppyä jne. Kiva kun kouluttaja keksi millä Kukkaan saa vauhtia. Kukka on nyt ihan tohinassa kun peruutan, kehun sitä ja se ottaa käsistäni namuja. Siihen tulee virtaa ja suoritukseen intoa, tosi hyvä juttu! Hallilta se ei meinannut millään haluta lähteä. Jouduin houkuttelemaan sen nakkien avulla koko matkan kaupalle, pisti jarrut päälle :) On niin hauskaa olla harkoissa, että ei kiva kun loppuu.

Tänään käytiin Sinin ja Jensin sekä Capon ja Remun kanssa lenkillä. Vähän jännitti mitä Kukka tykkää pojista, mutta tykkäsi ja paljon. Kurjaa vaan kun itseä jännitti miten Kukan jalan kanssa, mutta hyvin se jaksoi ja innolla touhasi muiden kanssa. Kiitos seurasta koko poppoolle. Muutama kuva lenkiltä lopussa. Kun mentiin autolle, Kukka pisti jarrut pohjaan. Porukan kanssa oli niin kivaa, ettei kotiinmeno huvittanut yhtään.

Käytiin myös Pihkan treeneissä, jossa mentiin läpi opitut asiat. Hieman märkää oli, joten Pihka ei mielellään mennyt maahan. Ihan mukavasti meni, oli vain kolme koirakkoa paikalla. Pihka oli hieman väsynyt aiemmasta lenkistä, kun ei ehtinyt nukkua yhtään, mutta jaksoi reippaasti harjoitella.






maanantai 27. lokakuuta 2008

Viikonloppu taas vierähti..

Perjantaina oltiin Kukan treeneissä hallilla. Jännitti jonkin verran kun harkkoihin tuli mukaan samanlainen koira, mikä jokin viikko sitten oli irti ulkona ja juoksi ärhentelemään remmissä olleille tytöille. Koira juoksi sata lasissa Kukan luo, esitteli purukalustoaan ja haukkui, ärisi. Kukka varoitti koiraa ärähtämällä kerran, jolloin koira peruutti ja juoksi Pihkan luo uhoamaan! Ärisi Pihkalle ja Benny sai tönittyä koiraa pois, samalla pidettyä Pihkan takanaan ja minä huusin lapsia(!!!) hakemaan koiran pois. Pelkäsin että Kukka käy kiinni uhoajaan, mutta se säilytti malttinsa. Ei yrittänyt purra, ärähti kerran kunnolla ja koira lähti. Huh. Ei auttanut vaikka huusin vihaisesti ja käskin koiraa pois, oli ihan kuuro ja sokea, näki vain meidän tytöt.

Pelotti siis tosiaan treeneissä, kun Kukka on saanut erään rodun koirista harmillisesti kaksi huonoa kokemusta. No, nyt sitten sen tyyppisiä tummia koiria katsotaan aina niin että tuo varmaan tulee päälle :( Itse ehdin pelastaa tilanteen, mutta Kukka säikähti kuitenkin. Ja vaikka ei mikään "lapanen" olekaan, niin siihen jää muisto. Kukka kuitenkin vain katsoi koiraa pari kertaa treeneissä ja valpastui, mutta ei merkkiäkään että olisi epäillyt sen hyökkäävän tm. Mutta toisaalta hallilla ei ole koskaan tapahtunut mitään pahaa, joten tilanne voi olla eri kun nähdään samanlainen koira ulkona lenkillä. Asioita sattuu, mutta harmittaa silti.

Kukan treenit meni ihan kivasti. Sain viettiä nostettua, ei lelulla, mutta innostan sitä peruuttamalla ja kehumalla sitä älyttömän paljon suureen ääneen, samalla se tulee ottamaan herkkua mun kädestä. Muutaman sekunnin innostamisen jälkeen, häntä heiluu ja siitä löytyy puhtia. Kouluttaja keksi tosi hyvän keinon innostamiseksi, kun lelu ei oikein nappaa. Harkattiin mm. estehyppyä. Ajattelin että en hyppyytä sitä ollenkaan, mutta laitettiin vain yksi puomi, joten ei siihen oikein varsinaista hyppyä tullut. Kukka odotti toisella puolen estettä, menin itse toiselle puolelle ja houkutin hyppäämään. Neiti tuli neljä kertaa yli todella hienosti! Ei epäröinytkään yhtään! Meillä on ollut ongelmana että yrittää kiertää esteen ja mennä seisomaan oikeaan paikkaan, mihin tuon sitten namun. Nyt tuli esteen yli heti! Jee! Ilo se on pienikin ilo, mutta alkeistokoryhmän möllitoko-koekerralla saatiin nollat estehypystä loppukeväästä. Kukka ei ole jalan takia kuukausiin hypännyt (eikä ole muutoinkaan harjoitellut kuin muutaman kerran hyppyä), niin nyt veti yli epäröimättä! Harjoiteltiin myös muita toko-käskyjä, luoksepäästävyys on meille aina ollut vaikeata kun Kukka innostuu niin kun ihminen tulee luokse. Kaksi kertaa kouluttaja tuli meidän luokse, toisella kertaa onnistui hyvin. Vielä kun neitiin saa lisää vauhtia, niin kyllä se siitä.

Käytiin sunnuntaina turisti-reissulla Seinäjoen näyttelyssä. Tytöt jäivät siis kotiin. Pihka on liian pikkuinen, ettei voinut vielä osallistua. Katsotaan sitten Kukan kanssa mätsäreitä kun saadaan jalka ja neiti kuntoon. Hienoja koiria siellä olikin. Yritin katsoa sillä silmällä koirien esittämistä, että uskaltautuisin itse näyttämään. Ei kai siinä sen kummempaa sitten olekaan. Ainakin vaikutti siltä että neuvottiin suht hyvin mitä pitää tehdä. En ilmoittanut Pihkaa Jyväskylään, vaikka tarkoitus oli. Katsotaan mitä keväällä keksitään.

Ostettiin tytöille herkkuja ja Piukku sai uuden nahkaisen monitoimitaluttimen ja valjaat. Onnistuttiin löytämään sopivat valjaat Pihkalle, jotka todennäköisesti menevät vielä aikuisena, kunhan ei kasva Kukan ohi. Tytöillä on nyt siis samanlaiset valjaat, Pihkalla mustat ja Kukalla viininpunaiset. Ostettiin aiemmin jo Pihkalle Hurtan valjaat, mutta se ei suostunut parin käytön jälkeen enää laittamaan niitä päälleen. Ne jotenkin hinkkaavat tai tuntuvat epämiellyttävältä, koska kun saa valjaat päälle, niin ei liiku senttiäkään.

Tila oli ahdas, minua olisi ainakin todella ahdistanut liikkua koiran kanssa siellä. Itsekin teki mieli lähteä pois nopeasti, kun oli niin tungosta. Katsottiin kuitenkin bullmastiffit ja mastiffit, käytiin shoppailemassa ja lähdettiin syömään Seinäjoen Amarilloon.

Illalla oli sitten Pihkan viimeiset treenit. Vapaat treenit jatkuvat sunnuntaisin iltapäivällä, mutta olisi pitänyt ilmoittaa Pihka Vassin arkitottiskurssille.. ei ihan kiva lumihangessa treenata ulkona. No, eihän sitä lunta välttämättä edes tule, mutta kun on tottunut talvisin olemaan hallilla, niin tympii ulkotreenit. Täytyy nyt katsoa jos kevääksi tulee Vassille jotain kursseja, niin katsotaan josko päästään mukaan. Ollaan nyt päästy alkuun ja saatu rutiini treenaamiseen Pihkan kanssa, niin eiköhän se siitä. Vaikka mennään hitaasti eteenpäin, niin mennään kuitenkin. Pääasia että Pihkalla on hauskaa, ettei tottiksesta tule mitään pakonomaista suorittamista.

Käytiin myöskin Palosaarella mansikkasaaressa ja ympäristössä pyörähtämässä tyttöjen kanssa. Siellä olikin hyvi puurappusia, heinikkoa ja kukkuloita, mitkä olivat Kukan treenin kannalta hyväksi. Kukasta kyllä huomaa että kun käydään kävelemässä enemmän, se väsyy. Täytyy ottaa äärimmäisen rauhallisesti, vaikka itse ei malttaisi. Ei Kukkakaan malttaisi jarrutella kun ollaan lenkillä, mutta pakko on sanoa stop, kun tietää että sitten on ihan poikki illalla. Uskon että back on track auttaa lihaskivuissa, koska Kukan häntä rupeaa vimmatusti heilumaan kun näkee että otan loimen käteeni.

Viikko taas alussa, tänään mennään Pilvilammelle hieman rämpimään metsässä työpäivän jälkeen. Tällä viikolla ei ole mitään pakollista menoa, keskiviikkona on kennelrehun auto, perjantaina ja sunnuntaina treenit, mutta muutoin ei mitään muuta. Nyt on menty ja tultu niin paljon, että pakko hengähtää välillä. Kukka on syönyt viikonlopun Mastery sensitiveä. Vatsa on kunnossa! En tiedä onko sitten siitä kunnossa että kestää paremmin eri pöperöt kun on ollut kunnossa jo yli vuoden verran. Eli en vielä uskalla kovin hihkua, katsotaan. Täytyy katsoa miten teen, tilaanko nyt jo ison säkin ruokaa, vai tyhjäänkö pakastimen sisällön ensin pois. Lähinnä kalkkunankaulojen osalta. Ajattelin nyt ottaa riskin ja laittaa neidin liha-mastery -ruokinnalle. Jos rupeaa tulemaan ihottumaa tai jotain muita oireita, lopetan ruokinnan sitten siihen ja palataan takaisin raakaruokintaan. Kakkamäärä on suurempi kuivaruualla kuin raakaruualla, mutta tottakai niissä on enemmän sulamatonta moskaa kuin kunnon raaka-aineissa. Annan kuivapöperön lisäksi raakaa lihaa kuitenkin, ettei ihan luonnottomasti pöperöi. Masteryn annoskoko on sitten taas niin pieni, että täytynee keitellä hieman kukkakaalta, laittaa salaattia ym. mahaa täyttävää ei-lihottavaa joukkoon. Mutta katsellaan ja toivotaan että löytyi vaihtoehto raakaruokinnalle. Kukka kun nauttii oikeasta ruuasta, niin ei se reppana kuitenkaan kokonaan joudu kuivamuona-koiraksi :)

tiistai 21. lokakuuta 2008

Kukka 4 v.

Kukka täytti komeat 4 vuotta maanantaina! Synttäreitä vietettiin ihan perheen parissa. Kakkua ei aiempina vuosina olla tehty, mutta nyt päätettiin juhlistaa samalla Kukan jalan paranemista, Pihkan kotiutumista ja synttäreitä samalla kertaa. Kakku oli ainakin tyttöjen mielestä herkullinen. Mansikka-banaani-nakki-kermakakku, Kukan lempiherkut :) Varmasti jos olisi saanut vielä ripauksen naudanmahaa joukkoon, niin olisi ollut vielä herkullisempi. Hajuhaittojen takia se jätettiin pois. Pari kuvaa synttärisankarista lopuksi. Synttärisankari on pukeutunut jo hieman etukäteen saatuun synttärilahjaansa, back on track-loimeen. Kun katson kuvia, väkisin tulee mieleen että ikinä en olisi 2,5 vuotta sitten uskonut että saan Kukasta tällaisen kuvan, ruuan ääreltä, eikä varasta. On se niin rakas =*)


Ota nyt jo kuva, pakko saada kakkua.
Oi kun kakku näyttää hyvältä..

Hei, saako jo ottaa...?!

maanantai 20. lokakuuta 2008

Tylleröt

Pari sunnuntaista kuvaa neideistä. Ollaan lähdössä juuri ulos.


Pentutapaaminen 18.10.2008

Lauantaina suunnattiin Paulan luo P-pentujen tapaamiseen. Lähes kaikki olivat paikalla ja lisäksi vielä muitakin koiria. Harmi vain kuin yksi ei päässyt paikalle, olisi ollut kiva nähdä kaikki pennut. Pihka oli innoissaan kun pääsi pienten ja ei niin pienten kanssa touhaamaan. Ensin lähdettiin kävelylle ja purettiin energia pois juoksemalla. Ruuan ja kahvittelun ohessa sitten juteltiin ja ainakin Pihka oli jo siinä vaiheessa niin väsynyt, että se taisi melkein nukkua koko ajan. Muutamia kuvia: